August Reinhold Malm (1839 - 1918)

Born 21 Sep 1839 in Tenhola Olsböle

Ancestors

Husband of Hilda Christina (Rautell) Malm — married 20 Mar 1866 in Tenhola

Descendants

Died 4 Jun 1918 at age 78 in Tammisaari

Problems/Questions Profile manager: Anna Wahlberg [send private message]

Biography

Syntynyt / Kastettu 21.9.1839 6.10.1839 Kylä / Talo Olsböhle Gästgifveri p.285 Isä Gästgif.o.Skallfogde August Stephan Malm Äiti Maria Mandell 37 Lapsi August Reinhold Kaksonen/Twin!

• http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tenhola/syntyneet_1833-1853_kk71/29.htm
• Ohlsböle gästgiveri :http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5667264
• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5667747
• 1848 med familj till Ofvanmalm Capitains boställe: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5667734

• Venäläiset topografikartat 1:21 000 > Tenhola

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1428566

• Kauttua bruk:

muuttokirja: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9777&pnum=26

Förvaltare i Kimo bruk

• Oravainen > rippikirja, 1868-1878 > 1: Kimo bruk http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28651&pnum=1
• Oravainen > rippikirja, 1861-1867 > 1: Kimo Bruk. Direktör http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28650&pnum=1

från Oravais 1868, till Sagu 1873:

• Eura , Rippikirja, 1868-1877 MKO23-35 Kuva 366 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/eura/rippikirja_1868-1877_mko23-35/366.htm
• (sama värillisenä) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18077&pnum=452

• Från Eura till "Sagu" http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9777&pnum=41

• till Karuna http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15282&pnum=41

• Allodialsäteri Kärkis, landshushållaren A.R Malm http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20941&pnum=87

• Kimo bruk:

http://www.kimobruk.fi/blank-5

• Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

• Säätyvaltiopäivät 1877 http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4tyvaltiop%C3%A4iv%C3%A4t_1877

• till Wasa 30.8.1881http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15212&pnum=44
• Wasa 1881-1885

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20792&pnum=459

Wasa 1886-95 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21057&pnum=565

• Wasa 1895-1905

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21058&pnum=781

• Suuri adressi 1899 (allekirjoitukset): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4153033

http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=242

Vaasan läänin virkatalojen tarkastaja

August Malm toimi Kauttuan ja Kimon rautatehtaiden hoitajana ennen siirtymistään Vaasan läänin virkatalojen tarkastajaksi. Monien paikallisten luottamustoimien ohella hänet valittiin 1870-luvulla talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville. Malm työskenteli aktiivisesti Vaasan läänin maanviljelysseuran hyväksi ja otti vuosisadan vaihteessa osaa suomalaisen maa- ja metsätalouden kehitystyöhön.

August Malm syntyi Tenholan Olsbölessä kestikievarin pitäjän pojaksi. Hänen isänsä August Stephan Malm toimi tuolloin myös jahtivoutina. Lapsuuskoti sijaitsi Turusta Viipuriin johtaneen Suuren rantatien varrella Tammisaaresta luoteeseen läntisellä Uudellamaalla. Suomessa on vaikuttanut monta merkittävää Malm-sukua aina 1600-luvulta lähtien, mutta August Malm ei tiettävästi ollut niistä yhdenkään jälkeläinen. Ennen avioitumistaan ja ryhtymistään kestikievarin pitäjäksi hänen isänsä lienee työskennellyt palvelijana paikallisissa säätyläistalouksissa. Äiti Maria Mandell, räätälin tytär Maskusta, toimi ennen avioliiton solmimista taloudenhoitajana Karsbyn kartanossa Tenholassa.

Läntinen Uusimaa on perinteistä suomalaista vuorityöseutua. August Malm nuorempi suoritti 1859–1861 Filipstadin vuorikoulun Ruotsin Bergslagenissa erinomaisin arvosanoin. Suomeen palattuaan hän toimi sekä eri tilojen hoitajana että monen ruukin isännöitsijänä. Malm muutti 1863 kotiseudullaan sijainneesta Fiskarsista Björkenheimien omistamaan Isonkyrön Orismalaan eli Orisbergiin ja sieltä edelleen Oravaisiin 1864. Mainittu vuosikymmen oli hyvin vaikeaa aikaa suomalaiselle rautateollisuudelle käytössä olleen vanhentuneen tekniikan vuoksi. Malm toimi Kimon ruukin isännöitsijänä 1864–1868. Hän saavutti paikkakunnalla arvostetun aseman, mitä osoittaa hänen valintansa Oravaisten 1868 toimintansa aloittaneen kunnallislautakunnan esimieheksi.

Pohjanmaalta Malm muutti perheineen Euraan, missä hän toimi isännöitsijänä Kauttuan ruukilla. Satakunnassa Malm jatkoi kunnallisissa luottamustoimissa. Hänet valittiin Euran kunnan esimieheksi 1870. Tässä ominaisuudessa hän oli ajamassa kunnanvaltuuston perustamista Euraan, mutta päätös saatiin aikaan vasta 1916.

Kauttuan ruukin siirryttyä Antti Ahlströmille Malm hankki 1873 itselleen Kärkkisen yhden manttaalin säteritilan Karunasta senaatin kamreeri Konstantin Laurénilta 76 000 markan hintaan. Tähän vanhaan keskiaikaiseen asumakartanoon kuuluivat lisäksi Sydänmaan ja Rantalan yhden manttaalin rälssitilat sekä puolen manttaalin Wiksbölen rälssitalo. Viimeksi mainittua viljeli lampuoti. Lisäksi kartanolla oli viisi torppaa. Sarkoihin laitettuja peltoja ja niittyjä oli 1876 tehdyn mittauksen mukaan 180 tynnyrinalaa.

Malm otti osaa kunnallisiin luottamustoimiin myös Varsinais-Suomessa. Hänet valittiin Karunan kunnallislautakuntaan 1875. Lisäksi Malm valittiin edustamaan Piikkiön kihlakuntaa talonpoikaissäädyn puolesta vuosien 1877–1878 valtiopäivillä. Ruotsinkielisten ryhmään luettu ja huomattavan aktiivisesti valtiopäivätoimintaan osallistunut Malm tuli valituksi pankkivaliokuntaan. Viljo Hytösen arvion mukaan hän oli hyvin perillä maaseudun oloista, mikä tuli esiin hänen asiantuntemuksestaan köyhäinhoito- ja kyytiasioita käsiteltäessä. Valtiopäivillä Malm esitti aiempaan ammattiinsa liittyen raakaraudan tuontitullien poistamista sekä edusti talonpoikaissäädyssä valistunutta näkemystä miesten ja naisten yhtäläisestä perintöoikeudesta.

Valtiopäivien jälkeen Malmista tuli 1878 virkaa tekevä virkatalojen tarkastaja Turun ja Porin lääniin. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi hän joutui 1880 luopumaan Kärkkisistä ja tila siirtyi talonpoikaisiin käsiin Isak Saksalle.

Malm nimitettiin 1881 virkatalojen tarkastajaksi Vaasan lääniin. Uudessa asemapaikassaan hän teki virkatyönsä ohella merkittävän päivätyön Vaasan läänin maanviljelysseuran (sittemmin Etelä-Pohjanmaan maatalous/maaseutukeskus ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa) sihteerinä ja rahastonhoitajana vuodesta 1889 alkaen aikakautena, jolloin Suomen maaseutu koki suuren rakennemuutoksen lypsykarjatalouden voimistuessa. Vuoden 1894 yleisen maatalouskokouksen ja siihen liittyneen maatalousnäyttelyn järjestelyt olivat pitkälti Malmin varassa. Hänen aikanaan maanviljelysseuran toiminta sai järjestäytyneemmän muodon kuin aikaisemmin. Malm kirjoitti aktiivisesti uudenaikaisesta ja paikallisiin haaraosastoihin perustuvasta maataloudellisesta yhteistoiminnasta. Hänet valittiin Suomen metsätalouden kehittämisen kannalta keskeiseen yksityismetsäkomiteaan, joka kartoitti 1897–1899 metsien tilaa laajoilla, koko maan alueelle ulottuneilla tutkimuksilla. Sittemmin hänet nimitettiin maanviljelysseurojen tilastointia ja muuta raportointia selvittäneeseen komiteaan.

Ahkerana pidetty ja selkeästi asioita hahmottanut Malm luopui tehtävästään läänin maatalousseurassa poliittisesti kiivaana vuonna 1905. Sitä ennen alueen suomen- ja ruotsinkielisten viljelijöiden yhteistyö samassa seurassa oli päättynyt ja tiet olivat erkaantuneet toisistaan. Österbottens Svenska Lantbruksällskap kutsui Malmin kunniajäsenekseen mainittuna vuonna.

Kolmen Vaasassa vietetyn vuosikymmenen jälkeen maanviljelysneuvoksen arvonimellä palkittu ja pohjalaisten arvostama August Malm palasi 1911 synnyinseuduilleen läntiselle Uudellemaalle. Hyvätahtoisena tunnetuksi tullut ja monenlaiseen yleishyödylliseen toimintaan osallistunut Malm kuoli Tammisaaressa 1918. Myös hänen poikansa Evert Malm sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.

August Reinhold Malm S 21.9.1839 Tenhola, K 4.6.1918 Tammisaari. V kestikievarinpitäjä August Stephan Malm ja Maria Mandell. P Hilda Kristina Rautell.

URA. Filipstadin vuorikoulu Ruotsissa 1859–1861.

Orisbergin ruukin palveluksessa Isossakyrössä 1863–1864; Kimon ruukin isännöitsijä Oravaisissa 1864–1868; Kauttuan ruukin isännöitsijä Eurassa 1869–1873; Kärkkisen tilan omistaja Karunassa 1873–1879; Turun ja Porin läänin virkatalojen vt. tarkastaja 1878–; Vaasan läänin läntisen tarkastuspiirin virkatalojen tarkastaja 1881–1911; Vaasan kruununkasööri 1887–1911.

Piikkiön kihlakunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1877–1878.

Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: Oravaisten kunnallislautakunnan pj. 1868, Euran kunnan esimies 1870–1873; Karunan kunnallislautakunta 1875–1877; Vaasan kaupungin köyhäinhoitohallitus 1890–1909, vpj. 1902–1909; yksityismetsäkomitea 1897–1899.

Vaasan läänin maanviljelysseuran johtokunta 1886–1905, vpj. 1887–1889, sihteeri ja rahastonhoitaja 1889–1905; Orisbergin maanviljelyskoulun johtokunnan pj. 1896–1907.

Kunnianosoitukset: Maanviljelysneuvos 1911. Österbottens Svenska Lantbrukssällskapin kunniajäsen 1905.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Brages Pressarkiv, Helsinki. HisKi // saatavissa: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi (viitattu 24.3.2009). Suomalainen Wirallinen Lehti 29.4.1873; Sanomia Turusta 30.3.1880, 15.7.1880; Finlands Allmänna Tidning 6.5.1881; Nya Pressen 22.12.1887. Johanna Bonäs, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap 1904–2004. 2004; Klaus Castrén, Vänrikit Suomen sotaväen reservissä 1885–1901 // Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 44. 1999; Suomen kartanot ja suurtilat II. 1941; Viljo Hytönen, Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906 I–II. 1923, 1926; Olavi Koivisto, Euran, Honkilahden ja Kiukaisten historia II: isostavihasta nykypäiviin. 1962; Niilo Liakka, Aug. Teräksinen, Vaasan läänin maanviljelysseuran 50-vuotiskertomus. 1913; Kirsti-Liisa Ståhlberg, Kimon ruukin väkeä 1703–1890. 2006; Suomen kansallisbiografia 6. 2005: Veli-Matti Autio, Malm, sukuja; Yksityismetsäin tutkimista varten asetetulta komitealta / Komiteanmietintö 4/1900; Bror Åkerblom, Oravais sockens historia. 1971; Österbottens Svenska Lantbrukssällskaps Årsbok 1917, 1918 och 1919. 1920.

Sofia Kotilainen

Julkaistu 5.9.2009

Lisää juttua Malmin 'toisesta suvusta' http://juhansuku.blogspot.fi/2013/05/malm-sukuisia.html

Valokuva perheestä http://www.myheritage.com/photo-1500030_234737321_234737321/perhe-portailla-familjen-pa-trappan-radhusgatan-6-wasa?lang=FI

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauttuan_ruukinpuisto

Venäläiset topografikartat 1:21 000 > Tenhola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1428566