no image

Henrik Johan Schulman vs. Markku Laurinpoika Puhakka 1681

Privacy Level: Public (Green)
Date: 12 Feb 1681 to 14 Feb 1681
Location: Vehkalahtimap
Surnames/tags: Schulman Puhakka
Profile manager: Seppo Sippu private message [send private message]
This page has been accessed 96 times.

Contents

Arkistoviite (archival reference)

Kapteeni Henrik Johan Schulman vs. nykyisin Ruotilassa asuva entinen rälssitalonpoika Markku Laurinpoika, Vehkalahden ja Kymin talvikäräjät 12/2 ja 14/2 1681. KA Kymenkartano ja Lappee 1681–84 KO a 1 (ii 4): 1v–2v.

Transkriptio (transcription)

Förekom Capiteinen Wälb. Henrich Johan Schulman, och kärde till sin för detta Frälse bonde, Markus Larsson, nu boendes i Rodila, at han olagl:n haf[we]r afwijkit hans hemman i Ångama, och lembnadt det, honom till stoor afsaknadt öde, sampt fönster och dörar borttagit, såssom ock att han lembnat 81 D:r Kopp:r M:tz rest obetalt, sampt twenne åhrs Räntor, à 18 D:r Sölf[we]r M:t åhrl:n oährlagde, och där iempte 3 Rijors halm, bortfördt, emot laga förbodh af Lagläsaren Carl Freese vthgif[w]it, och af Nembdemannen Erich Eskelsson Clame honom tillstält, prætenderandes ock af honom 3:ne åhrs dagzwärken, 1 uthi wekan, medh häst och karl à 24 [öre] Kopp:r M:t sampt [1]675. och [1]678. åhrs bewilliade contributioner, medh proportion som sigh på honom iblandh andra Capiteins Frälsebönder af 200 D:r Sölf[we]r M:t som för 2:ne Sol[sivu 2:]daters löhn, till Wiborgz Ränterije lef[w]ererat är, och ännu 24 D:r Kopp:r M:t af [1]679. åhrs Ränta, återstående rest, till Capiteinens herr faders Syster Wälb: Fru Anna Schulman, at prætensionen som H:r Capiteinen af honom fordrar, föruthan halmens restitution och proportionen af 200 D:r Sölf[we]r M:t sigh bestiger till 141 D:r 21 [öre] 8 th:r Sölf[we]r M:t effter i Rätten inlagdh Rächningh, dhem Capiteinen anhölt at Markus Larsson måtte dömmas att betala, och där hoos medh wederbörligit Straff för sitt wåldsammelige och olagl: procedere, beläggias. Här till swarade Markus Larsson, at han fördenskull öf[we]rgaf hemmanet, hwar å han sin bördzrätt hafft /: det ock Capiteinen sielf tillstodh :/ at honom blef effterlåtit, at rusta för ett Ryttare hemman uthi Commissionen som [1]678. höltz, hade ock detta, iempte det andra behållit och därföre skattat, 1 1/2 åhr, Men kunde det för sin medellösheetz skull inttet längre uppehålla, säyandes ock, at han lembnat hemmanet effter sigh brukat och besådt, och dess föruthan Swedielandh i Skogen, besådt medh 1. T:a 20 C:r det alt H:r Capit:n nu i förledne höstas bärgade och till sigh anammade, hwilket Capit:n inttet nekade, uthan sade sigh det för [1]680 åhrs Ränta tagit, hwarföre den, bonden eij heller debiteres. Och ehuruwäl Lagläsaren Freesen haf[we]r låtit honom förbiuda halmen at afföra, så föregaf han, sigh sedan hoos honom förfrågat där om, och blif[w]it swarat at han inttet skulle sigh befatta medh åkerhalmen, men Swediehalmen stodh honom frijtt at borttaga, det han doch inttet kunde, skrifftelign eller medh wittnen bewijsa, hwilket ock sträffde emot Fresens skrifftelige förbudh, där alt förbudit äro sedan sade han sigh inttet wara någon rest skyldigh, uthan alt richtigt betalt, inläggiandes en liquidation och Rächningh, uthgif[w]en af för detta BefallningzM:n Wälb:t Hans Hålländer, at af bonden skall wara uthlagt, öf[we]r hans ordinarie Ränta 4 D:r Sölf[we]r M:t åhrl:n uthi 10 åhrs tidh, då Sahl: Wäll:t Lars Jonsson honom innehafft, såssom ock at Lieutnampten Sahl: [sivu 2v:] Manhafftigh Jörgen Krämer uppå 3 åhr 4 1/4 D:r Sölf[we]r M:t öf[we]r vpburit, framteendes een Rächningh af Sahl: Lars Jonsson, uthgif[w]en, hwilcken debiterar bonden 23 D:r Sölf[we]r M:t om åhret effter Capiteinens Wälb. H:r Otto Schulmans vth-Rächningh, som han sigh där uthi påberopar, den H:r Capit: Henrich Johan Schulman neekar lyda på så mycket, eij heller fans den nu widh handen. Bonden beropade sigh ännu uppå H:r Otto Schulmans egne quittens och Rächningar, som han sade sigh af eenfaldigheet och oförståndh hemma lembnat, tänkiandes at inttet skulle behöf[w]as Skriffter så långt tillbakars, af hwilka skall kunna sees, det Wälb:te Schulman ock, sammaledes för åhren tillförnde haar vpburit: Så aldenstundh at man inttet kan weta om bonden blif[wi]t något skyldigh, för än alla hans Skriffter blif[w]a igenomfarne, hwadh han alla åhren haar öf[we]rbetalt som han föregif[wi]t, och det som bewijsligit finnes, af hans ordinarie Ränta decourterat blif[wi]t; dy blif[we]r om sielf[w]a resten vpskutit, och pålägges Markus Larsson widh 40 mk:r Sölf[we]r M:tz wijte, sigh medh alla sina Skriffter, quittencier och Rächningar som han haf[we]r i näste Tingh at inställa i Kupis LändzMansgårdh d: 22 hujus, där Sahl: Lars Jonssons Änkia ock skall tillstädes wara, at clarera för det H:r Capitein och hennes Sahl: Man sins emellan hafft haf[w]a, hwilken liquidation denne saak ock deels concernerar. Men hwadh anlangar det Markus Larsson emot laga förbodh haf[we]r bortfördt halm som han /: emedan inttet annat beskedh fans :/ medh eedh ärhölt, allenast wara 2 Rijors; så fältes han till sine 40 mk:r för Förbudz brutt, och dömbdes at restituera den till H:r Capit:n, som af Nembden wärderades wara 3 parmas.

Suomennos (Finnish translation)

Tuli esiin kapteeni, vapaasukuinen Henrik Johan Schulman ja ajoi kannetta entistä rälssitalonpoikaansa Markku Laurinpoikaa vastaan, nykyisin asuva Ruotilassa, siitä että hän on laittomasti väistynyt hänen talostaan Onkamaalla ja jättänyt sen, hänelle (kapteenille) suureksi vahingoksi, autioksi, sekä ottanut pois ikkunat ja ovet, kuten myös, että hän on jättänyt 81 kuparitaalarin rästin maksamatta, sekä kahden vuoden verot, à 18 taalaria hopearahaa vuosittain, suorittamatta, ja sitä paitsi kuljettanut pois kolmen riihen oljet, vastoin lainlukija Carl Feesen ulosantamaa ja lautamies Eerik Eskonpoika Klamin hänelle toimittamaa laillista kieltoa, vaatien (kapteeni) häneltä vielä kolmen vuoden päivätöitä, yksi viikossa, hevosella ja miehellä, à 24 äyriä kuparirahaa, sekä vuosina 1675 ja 1678 suostuttuja kontribuutioita, hänelle kuuluvassa suhteessa kapteenin muiden rälssitalonpoikien joukossa, Viipurin lääninrahastoon kahden sotamiehen palkkoihin toimitetuista 200 taalarista hopearahaa, ja vielä 24 taalaria kuparirahaa vuoden 1679 verosta jäljellä olevaa rästiä, kapteenin herra isän sisarelle, vapaasukuiselle rouva Anna Schulmannille, että saatava, jota herra kapteeni häneltä vaatii, paitsi olkien korvausta ja osuutta 200 hopeataalarista, kohoaa 141 taalariin 21 äyriin 8 penninkiin hopearahaa, oikeuteen sisäänpannun rätingin mukaan, jotka, kapteeni anoi, Markku Laurinpoika tuomittaisiin maksamaan, ja että hänelle lisäksi langetettaisiin asiaankuuluva rangaistus väkivaltaisesta ja laittomasta menettelystään. Tähän vastasi Markku Laurinpoika, että hän hylkäsi talonsa, johon hänellä on ollut sukuoikeutensa (minkä kapteeni itsekin tunnusti), sen tähden, että hänelle oli 1678 pidetyssä komissiossa annettu varustettavaksi ratsutila, ja olikin tätä, toisen ohella, pitänyt ja sen edestä veroa maksanut puolitoista vuotta, muttei varattomuutensa vuoksi voinut sitä enää pitempään ylläpitää, sanoen myös, että hän oli jättänyt talon jälkeensä viljeltynä ja kylvettynä, ja sitä paitsi kaskimaan metsässä, kylvettynä 1 tynnyrillä 20 kapalla, minkä kaiken herra kapteeni nyt menneenä syksynä korjasi ja nautti hyväkseen, mitä kapteeni ei kiistänyt, mutta sanoi ottaneensa sen itselleen vuoden 1680 verosta, minkä vuoksi sitä ei talonpojalle ole myöskään pantu maksettavaksi. Ja vaikkakin lainlukija Freese on antanut kieltää häntä kuljettamasta olkia pois, niin esitti hän, että häneltä siitä kysyttyään ja saatuaan vastauksen, ettei hänen pitäisi puuttua pellonolkiin, mutta että kaskenoljet hänellä oli vapaus ottaa pois, mitä hän ei kuitenkaan kyennyt kirjallisesti eikä todistajin näyttämään toteen, mikä myös soti Freesen kirjallista kieltoa vastaan, jossa kaikki oli kielletty, sitten sanoi hän, ettei ole mitään rästiä velkaa vaan on kaiken oikein maksanut, pannen sisään erään litviikin ja rätingin, jonka oli ulosantanut entinen vouti, hyvinuskottu Hans Hollender, että talonpoika kuuluu suorittaneen vakinaisen veronsa ylitse 4 taalaria hopearahaa kymmenen vuoden ajan, jolloin autuas, hyvinuskottu Lars Joninpoika oli häntä hallinnut, kuten myös, että luutnantti, autuas miehuullinen Jörgen Krämer oli kolmena vuotena kantanut liikaa 4 1/4 taalaria hopearahaa, näyttäen autuaan Lars Joninpojan ulosantaman rätingin, joka panee talonpojan maksettavaksi 23 taalaria hopearahaa vuodessa kapteenin, vapaasukuisen herra Otto Schulmannin laskelman mukaisesti, jonka hän siinä vetää perusteeksi, johon herra kapteeni Henrik Johan Schulman kiistää olevan niin paljon merkitty, eikä sitä myöskään nyt ole käsillä. Talollinen veti vielä perusteeksi herra Otto Schulmannin oman kuitin ja rätingit, jotka hän sanoi yksikertaisuuttaan ja ymmärtämättömyyttään jättäneensä kotiin, ajatellen, ettei tarvittaisi asiakirjoja niin kauas taaksepäin, joista kuuluu voitavan nähdä, että hyvinmainittu Schulmankin on samalla tavalla menneinä vuosina veroja kantanut. Siis koska kerran ei voida tietää, onko talonpoika jäänyt jotain velkaa, ennen kuin kaikki hänen asiakirjansa käydään läpi, mitä hän kaikkina vuosina on maksanut liikaa, kuten hän esittää, ja se, minkä havaitaan olevan todistettavissa, on hänen vakinaisesta verostaan vähennetty; sen tähden itse rästiä koskeva lykätään, ja velvoitetaan Markku Laurinpoika 40 hopeamarkan sakon uhalla, kaikkine asiakirjoineen, kuitteineen ja rätinkeineen, joita hänellä on, tulemaan saapuville seuraaviin käräjiin Kuppiksen nimismiehentaloon tämän kuun 22:ntena, joissa autuaan Lars Joninpojan lesken pitää hänenkin olla paikalla selvittämässä, mitä herra kapteenilla ja hänen autuaalla miehellään on ollut välillään, mikä litviikki sekin tätä juttua osin koskee. Mutta mitä tulee siihen, että Markku Laurinpoika on vastoin laillista kieltoa vienyt pois olkia, joita hän (koskei mitään muuta tietoa ole) on valallaan vahvistanut olleen ainoastaan kahdesta riihellisestä, niin langetetaan hänet 40 markan sakkoon kiellon rikkomisesta ja tuomitaan korvaamaan herra kapteenille oljet, joita lautakunta arvioi olevan kolme parmasta.

Huomautuksia (notes)

  • Alkuperäislähteestä kirjannut ja suomentanut (transcription from the original and translation into Finnish by) Seppo Sippu.
  • Edesmennyt Lars Joninpoika oli Kymenkartanon läänin kruununvoutina 1658–71 ja Vehkalahden kaupungin pormestarina 1664–75.
  • Hans Hollender oli Kymenkartanon läänin kruununvoutina 1672–76.
  • Pyhtään Kuppiksen nimismiehentalossa 22–23/2 1681 pidetyissä Pyhtään ja Lapinjärven talvikäräjissä Henrik Johan Schulman ajoi kannetta Lars Joninpojan leskeä Katarina Perintytärtä vastaan Lars Joninpojan 1658–68 Schulmannin kolmelta rälssitalonpojalta Onkamaan kylässä kantamista veroista.
  • Juttu jatkuu Virolahden kesä- ja syyskäräjissä 1682.


Tähän viittaavat sivut.





Collaboration


Comments

Leave a message for others who see this profile.
There are no comments yet.
Login to post a comment.