Location: Ruotila, Vehkalahti

Surnames/tags: Korjus Suutari
Teoksessaan Lahjoitusmaalta tehtaan varjoon. Juho Esanpoika Korjus ja hänen jälkeläisensä (Kuusankoski, 1988) Olli Korjus esittää Vehkalahden pitäjän Sippolan kappelin Ruotilan kylän Korjuksen maakirjataloa N:o 6 hallinneen suvun varhaispolvia lähtien 1600-luvulla eläneestä Gregorius (Gorius, Grels, Korjus) Yrjönpojasta, joka nähtävästi on antanut talolle nimensä.[1] Seikkaperäisiä ja mielenkiintoisia tietoja Olli Korjus esittää esi-isänsä Korjus Yrjönpojan pojanpojan pojanpojan pojanpojan pojan, Suchtelenien Liikkalan, Mämmälän ja Ruotilan lahjoitusmaalla lampuodin poikana syntyneen Juho Esanpojan (1840–1910) jälkeläisten vaiheista Kotkan ja Kymin sahayhdyskunnissa ja v:n 1918 tapahtumissa, kuvaten yhdyskuntia ja ajan tapahtumia yleisemminkin. — Olli Korjus tunnetaan mm. teosten Hamina 1918. Nimi nimeltä, luoti luodilta (2008) ja Kuusi kuolemaantuomittua (2014) kirjoittajana.
Korjus Yrjönpoika ilmestyy vaimonsa ja Tuomas-poikansa kanssa henkikirjoihin Ruotilan kylään 1676. Henkikirja on laadittu mainitun vuoden alussa; Kymenkartanon läänin (kihlakunnan) kaikki pitäjät käsittävä henkikirja on päivätty 18/2 1676, mihin mennessä siis Vehkalahdenkin henkikirja on laadittu.[2] Kymenkartanon läänin v:n 1675 maakirjaan on valtaneuvos Lorentz Creutzin Norrköpingin päätösten rälssiin kuuluvan, Mikko Antinpojan 1/8 kokoveron, 1/4 manttaalin, 1 tilan, 1 nokan ja 2 lehmän veroisen autiotalon kohdalle merkitty, että se on viljelykseen otettu ("opt[agit]") ja että se tulee verolle 1680 ("[1]680 Skattar denne"); rälssinomistaja on siis myöntänyt talon uudelle isännälle viisi verovapaata vuotta talon kunnostusta varten.[3] V:n 1679 maakirjasta ilmenee uuden isännän nimi: "Optagit af Gorriuss Thomasson el[le]r Jöranson Sutarj".[4]
Korjus Yrjönpoika Suutari oli samaan rälssimaahan kuuluvan Metsäkylän Suutarin talon aiemman isännän Yrjö Olavinpojan poika ja myöhemmän isännän Yrjö Yrjönpojan veli, mikä ilmenee mm. Vehkalahden henkikirjoista 1657 ja 1666.[5] Hän oli vaimonsa ja poikansa Tuomas Korjunpojan kanssa henkikirjoilla Metsäkylän rälssimaalla viimeisen kerran 1675.[6] Korjus Yrjönpoika mainitaan tässä ruokakunnan ensimmäisenä, siis ikään kuin isäntänä, mutta tosiasiassa Suutarin isäntänä oli edelleen vanhin veli Yrjö Yrjönpoika, joka vain oli vapautettu henkirahasta. Tätä kuvastaa sekin, että Tuomas Korjunpoika mainitaan veljenpojaksi.
Vehkalahden, Valkealan ja Kymin syyskäräjissä 8/10 1675 määrättiin lautamies Yrjö Yrjönpoika Suutarin anomuksesta vouti Sven Olofinpoika sekä lautamiehet Paavo Klemetinpoika Pyhällöstä ja Benjam Simonpoika Kolsilasta tasaamaan ja jakamaan perintö Yrjön ja hänen kanssasisarustensa välillä, heidän isänsä jälkeen, ja äidinperintö Metsäkylässä.[7] Arvatenkin tässä jaossa Korjus sai osansa vietäväksi mukanaan Ruotilaan.
Metsäkylän Suutareista ja erityisesti valtiopäivämies Yrjö Olavinpojasta, hänen pojastaan Yrjö Yrjönpojasta ja pojanpojastaan, valtiopäivämies Lauri Yrjönpojasta kerrotaan seikkaperäisesti Martti Korhosen teoksessa Vehkalahden pitäjän historia II. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty (1981).[8]
Kesällä 1677 vouti Sven Olofinpoika toimitti kahden lautamiehen, nimittäin Pyhällön Paavo Klemetinpojan ja Kannusjärven Sipi Niilonpojan, avustamana pellonjaon Ruotilan Heikki Ruodin ("Hendrich Rode j Rådela") ja saman kylän autiotalollisen Korjus Yrjönpojan ("Ödess bondhen Grels Jöranson ib[ide]m") välillä. Vehkalahden, Valkealan ja Kymin talvikäräjissä 14–15/1 1678 Ruoti valitti, että jakoon olivat tulleet myös hänen metsäpeltonsa, jotka hän oli yksin jakamattomasta valmistanut, vaikka niiden vieressä oli autiotalolliselle yhtäläinen mahdollisuus raivata itselleen yhtä hyvä pelto. Lainlukija (so. sijaistuomari) Carolus Freesen johdolla istunut kihlakunnanoikeus katsoikin sen sotivan maanlain rakennuskaaren 41. lukua vastaan, minkä vuoksi oikeus kumosi tehdyn jaon ja määräsi tulevaksi kesäksi uuden jaon, jonka nyt toimittaisivat itse lainlukija ja kaksi muuta lautamiestä, nimittäin Kolsilan Benjam Simonpoika ja Eskolan Martti Ristonpoika.[9]
Reduktion yhteydessä suuri osa Creutzien Vehkalahden rälssimaista palautui lopulta kruunulle, Sippolan rälssisäteriä lukuun ottamatta. Ruotilan Korjus Yrjönpoika Suutarin talo kuului niihin, jotka rälssimaan silloinen haltija laamanni Johan Creutz sai vaihtokaupan kautta edelleen pitää määräaikaisesti ostodonaatioehdoin 26/9 1682 saadulla sijoituksella.[10]
Kapteeniluutnantti Johan Jacobinpojan laamanni Johan Creutzin puolesta ajamasta kanteesta tuomittiin Vehkalahden ja Kymin syyskäräjissä 8–9/9 1684 Korjus Yrjönpoika Ruotilasta ja kolme muuta Sippolan kartanon alaista, vailla sukuoikeutta olevaa rälssitalonpoikaa kaupunginlain raastuvankaaren 14. luvun nojalla kukin 40 markan (eli 10 hopeataalarin) sakoon siitä, että olivat vastoin maaherra Carl Falkenbergin 25/6 1684 antamaa kieltokirjettä rohjenneet niskoitella ja tyystin kieltäytyä päivätöistä, ja kaupunginlain maakaaren 2. luvun nojalla toiseen 40 markan sakkoon siitä, että olivat valheellisesti väittämällä olevansa perintötalollisia onnistuneet saamaan maaherralta päivätöistä vapauttavan päätöksen, sekä vielä 3 markan sakkoon niskoittelusta, tottelemattomuudesta ja vastahakoisuudesta herrasväkeään kohtaan, ynnä korvaamaan herrasväelle kaikki laiminlyömänsä päivätyöt, jotka heidän kontrahdin mukaan olisi pitänyt suorittaa, ja olemaan vastedes velvollisia niskoittelematta suorittamaan päivätyönsä kontrahdin mukaan.[11]
V. 1690 Ruotilan Korjus Yrjönpoika Suutarin talo palautui useiden muiden Creutzin lahjoitusmaan talojen lailla kruunulle ja merkittiin aluksi maakirjaan kruunulle suoraan veroa maksavaksi ("Crono ograverat behållne").[12] Läänissä jo kymmenkunta vuotta aiemmin aloitettu verorevisio ulotettiin kruunulle palautuneisiin entisiin rälssitaloihin. Jo seuraavana vuonna 1691 Korjuksen talolle pantiinkin 3/16 veroa, 3/16 manttaalia ja 1 tila, ja talo osoitettiin augmentiksi Kannusjärven Pakkasen silloiselle rusthollille. Pakkasen menetettyä ratsuvarustusoikeutensa 1698 Korjuksen talo osoitettiin augmentiksi Kannusjärven Kärjen rusthollille.[13]
Korjus Yrjönpoikaa ja nähtävästi myös hänen taloaan Ruotilassa kutsuttiin Suutariksi ainakin vielä 1706, jolloin hän, jo ikämiehenä ja henkirahasta vapautettuna, oli vastaajana eräässä rajariidassa: "Crono Bond[e]n Gorjus Jöranss[o]n Sutar if[rå]n Rodila".[14] Talonnimi Korjus tuli käyttöön viimeistään 1730-luvulla: "Erich Kårius m[ed]h[ustru]" Vehkalahden v:n 1737 henkikirjassa (päivätty 20/12 1736); "Erich Tomass[on] Kårjus" Vehkalahden kymmenysluettelossa 30/9 1737.[15]
Kirjoitus on aiemmin ilmestynyt Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumin Karjala-ryhmässä 26/7 2017 aloitetun viestiketjun ensimmäisenä viestinä.[16]
Sources
- ↑ Korjus: Lahjoitusmaalta tehtaan varjoon. Hellgren: Sippolan historia:96.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tilit 8678: 452v–453 ja 8680: 647.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tili 8676: 377v–379.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tili 8685: 346v–348.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tilit 8626: 1452 ja 8654: 1077.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tilit 8678: 453 ja 8680: 647v.
- ↑ KA Kymenkartano 1673–80 KO a 3 (ii 3): 106 (38).
- ↑ Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II: 211, 229, 265–267, 346–349 ja 482.
- ↑ KA Kymenkartano 1673–80 KO a 3 (ii 3): 121–121v (23–24).
- ↑ Kymenkartanon läänin maakirjat 1685 ja 1689. KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tilit 8694: 373v–374 ja 8699: 403.
- ↑ KA Kymenkartano ja Lappee 1681–84 KO a 1 (ii 4): 447v–448v.
- ↑ KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tili 8701: 533.
- ↑ Kymenkartanon läänin maakirjat 1691, 1697 ja 1698. KA Viipurin ja Savonlinnan läänin tilit 8704: 419–423; 8715: 493–495, 504; 8718: 498–500, 507–508. Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II: 487–489, erit. 488.
- ↑ Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjät 27/9 1706. KA Kymenkartano ja Lappee 1706 KO a 25 (ii 28): 314–316.
- ↑ KA Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tili 8815: 1106v, 1125.
- ↑ Seppo Sippu: Vehkalahden (Sippolan) Ruotilan Korjus. Suku Forum, Karjala, 2017.
- Login to request to the join the Trusted List so that you can edit and add images.
- Private Messages: Send a private message to the Profile Manager. (Best when privacy is an issue.)
- Public Comments: Login to post. (Best for messages specifically directed to those editing this profile. Limit 20 per day.)
- Public Q&A: These will appear above and in the Genealogist-to-Genealogist (G2G) Forum. (Best for anything directed to the wider genealogy community.)