Per Carlsson (1702 - 1781)

Born 4 Dec 1702 in Helsingborg, Skåne, Ruotsi

Ancestors

Descendants

Died 5 Sep 1781 at age 78 in Jussila, Ilmajoki, Suomi

Problems/Questions Profile manager: Sari Mantila [send private message]

Biography

JUSSILA N:o 4

Jussila, sitten Rinta-Jussila, viimeksi Yli-Jussila

Petter Carlinpoika Hällström 1742-1770 Pso Elisabet Ariin Helsingborgilaisen lautturisuvun jälkeläinen ja Hällströmin suvun kantaisä Petter Hällströmin elämäntarina:

Ruotsi-Suomen suurvallan mahtavuuden aika loppui Uudenkaupungin rauhaan 1721. Suomen noin 11 500 ruotusotilaan muodostamasta armeijasta oli sodan päättyessä vajaat 2000 miestä jäljellä, siksi Suomeen tarvittiin sotilaita Ruotsista.

Yksi Suomeen Ruotsista siirretyistä upseereista oli luutnantti August Samuel Baldow. Hänen mukanaan Suomeen tuli myös hänen sotilaspalvelijansa Petter Hällström, mies josta oli tuleva laajan Hällströmin suvun kantaisä.

Petterin molemmat vanhemmat jäivät Mustan surman (Digerdöden) uhreiksi. Orvoksi jäänyt 8-vuotias Petter asui ja eleli ainakin kummitätinsä Johanna Perinytär Posten luona. Siellä hän oppi mm. räätälin ammatin.

Petter Hällström saapui Isonvihan (Stora ofreden) jälkeen vuoden 1721 tienoilla Suomeen ruotsalaisen upseerin sotilaspalvelijana. Isännän virkatalo oli Pohjanmaalla Vöyrissä (Vörå). Sodassa ja venäläismiehityksessä pahoin kärsinyt maakunta tarjosi yritteliäälle nuorelle miehelle mahdollisuudet menestyä.

Vuonna 1730 Petter haki Pohjanmaan maaherralta oikeutta toimia pitäjänräätälinä Ilmajoella, "jonka rahvasta hän oli jo pitkän ajan käsityöllään palvellut". Petter oli lähtenyt etsimään omaa itsenäistä toimeentuloaan sen jälkeen, kun hänen isäntänsä oli määrätty muuttamaan uuteen virkataloon v. 1724. Ilman tuon ajan käsityöläisiltä vaadittavaa ammatillista kouluttautumista Petter sai pitäjänräätälin oikeudet. Muutenkin hänen elämänsä sujui toisin kuin aikakauteen kuuluvat sääty-yhteiskunnan normit olisivat edellyttäneet.

V. 1726 hän solmi Kauhajoella avioliiton Kuortaneen kappalaisen Simon Ariinin tyttären Elisabetin (1702-1788) kanssa, joka oli paennut Haapaniemen pappilasta venäläistä sotaväkeä Kauhajoen Knuuttilan taloon ja v. 1741 Petterin onnistui kohota tilattomien joukosta tilalliseksi. Hänestä tuli talon isäntä, sillä hän osti Ilmajoen Palonkylästä Jussilan talon, jonka isännyyttä hän hoiti vuoteen 1774 saakka.

Petter Hällström saavutti arvostetun aseman pitäjän talollisten keskuudessa ja hänelle uskottiin myös monia keskeisiä talonpoikien luottamustoimia. Hänestä tuli kantaisä laajalle pohjalaiselle talonpoikais- ja säätyläissuvulle.

Sukuhaarat:

Jussilan talon isäntäväelle syntyi yhdeksän lasta, joista kuusi varttui aikuiseksi. He kaikki avioituivat ja nuorinta tytärtä Hedvigiä lukuunottamatta heistä muodostui kantavanhempia omille sukuhaaroilleen.

1. Helena (1726-1796) solmi avioliiton Kristiinankaupungista kotoisin olevan kauppiaan Anders Jaakonpoika Westmanin kanssa. Heidän jälkeläisensä asustivat Pohjanlahden rannikkokaupungeissa harjoittaen kaupankäyntiin ja kalastukseen liittyviä elinkeinoja. Helenan sukuhaara jatkui Nagell- ja Lind- nimisinä.

2. Elisabet (1734-1812) avioitui renki Jaakko Heikinpojan kanssa ja heille annettiin viljeltäväksi Jussilasta talosta Latva-Jussilan torppa. Elisabetin ja Jaakon jälkeläiset sijoittuivat talollisiksi ja torppareiksi lähinnä Ilmajoelle, mutta myös Teuvalle, Jurvaan, Ylistaroon ja Lapualle. Kolmannen polven sukunimiä olivat Latva-Jussilan ohella Teuvan Kentta sekä Ilmajoen Ala-Ranta, Latva-Ollila, Hirsimäki ja Yli-Huikku.

3. Maria (1736-1815) avioitui Hyövältin talon pojan Matti Pertunpojan kanssa ja heidän jälkeläisistään tuli voimakkaimmin kantapitäjään Ilmajoelle asettunut sukuhaara. Se jatkui kolmannessa polvessa Hyövältin nimellä siten, että talo oli jaettu kolmelle sisarukselle Ala-, Yli- ja Latva-Hyövältin tiloiksi. Muut sisarukset isännöivät Rannan torppaa, Yli-Ojanperän, Rinta-Jussilan ja Talvitien taloja.

4. Carl (1741-1809) koulutettiin papiksi ja hänelle ainoalle pojalleen vanhemmat myös antoivat kotitilan perinnöksi. Carlin puoliso oli Vähänkyrön kirkkoherran tytär Anna Rein. Kaikki heidän viisi poikaansa suorittivat ylioppilastutkinnon ja kolme heistä jatkoi vielä opintojaan Turun Akatemiassa. Carlin pojat olivat hyvin lahjakkaita ja menestyviä urallaan. Tunnetuin heistä lienee Turun Akatemian rehtori Gustav Gabriel, joka mainitaan Suomen fysiikan tutkimuksen isänä. Carlin ja Annan kaksi tytärtä avioituivat pappien kanssa. Sukuhaara muodostaakin kokonaisuutena pitkälle koulutettujen joukon, joista suurin osa sai myöhemminkin toimeentulonsa virkamiehinä, mutta myös kartanonomistajina. Lääkärin ammatti oli sukuhaarassa niin yleinen, että Itä-Suomessa saatettiin kysyä: "Kuka teidän pitäjässä on hällströminä?" Kolmannen polven perheet jatkuivat nimillä af Hällström, Chydenius ja Hällström, mikä suomalaistumisaikana muutettiin nimiksi Helasvuo ja Pankakoski. Sukuhaaran kanta-alueet olivat Savossa ja Karjalassa sekä Lohjan seudulla.

5. Katariina (1743-1823) avioitui Kurjen talon pojan Simo Antinpojan kanssa ja hänestä tuli Jaskarin uudistilan emäntä Virtain Kurjenkylään. Katariinan ja Simon jälkeläiset muodostavat väkirikkaimman sukuhaaran, joka lähinnä uudistilallisina, torppareina ja itsellisinä, mutta myös talollisina sijoittui Virroille ja sen lähiympäristöön erityisesti Jalasjärven Hirvijärvenkylään ja Peräseinäjoen Kihniänkylään. Sukuhaara jatkui Virroilla nimillä Hirvi, Jaskari, Niemelä ja Leppänen, Jalasjärvellä nimillä Komsi ja Ventelä ja Peräseinäjoella nimellä Viitasaari.

Born as Pär Carlsson in 1702 in Helsingborg.

Changed his name to Petter Carlinpoika Hällström.

Had nine children with his Elisabet, the 5th of whom was Maria Hällström (-> Hyövälti).

PETTER HÄLLSTRÖMIN JÄLKELÄISTEN SUKUYHDISTYS netissä: [1]

http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps02/ps02_248.htm

Hänen sukunimensä oli alkujaan Carlsson johtuen hänen isänsä Carl Esbiörnssonin ristimänimestä. Petter Hällströmin isä kuului erääseen Etelä-Skoonessa, Ruotsissa, Helsingborgin kaupungissa asuvaan Traeben-nimeä kantavaan sukuun, jonka miespuoliset jäsenet olivat monessa polvessa olleet lauttureina Helsingborgin ja Helsingörin välillä olevan salmen yli kulkevalla valtareitillä. Kun tässä eri tuulille alttiissa salmessa, Juutinraumassa, aina kulkee voimakas merivirta, on arveltu, että Pehr Carlsson (Traeben) lähtiessään synnyinpaikaltaan Helsingborgista maailmalle, muistellen kotiseutuaan, muodosti itselleen uuden sukunimen Hel(Häll)-ström.

Sources

1739-1744 Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 65, sivu 61: Röyskölä by, Luchtaisela ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066823 / Viitattu 5.9.2020

1747-1753 Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 143, sivu 139: Paloby Jussila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066878 / Viitattu 5.9.2020

1753-1762 Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1756-1769 (IAa:5), jakso 51, sivu 50: Paloby Jussila, Petter Hällström, Lisbetha Ahrin, Carolus Hellström; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067027 / Viitattu 5.9.2020

https://www.geni.com/people/Petter-H%C3%A4llstr%C3%B6m/6000000009697158722