Loading...
Loading...Biography
Vuoden 1589 maantarkastusluettelon mukaan hän kylvi 5 pannia (500 l). Niittyä hänen käytössään oli 4 aaminalaa, 8 lehmää, 3 härkää, ja hevonen. Miehiä talossa oli kolme.
SIMO ERKINPOIKA 1558- , äv 1558: 2½. Kym (panneja) 1558 ruis 1/4, ohra ½; 1559 ruis ½, ohra 1/6. Lv 1558: 3½. Simon Erichsson (Ersson) mk 1558-71, kym 1558-71. Sak tk 1557 Simon Ulffuiby ei vetänyt nuottaa Kokemäenkartanoa varten, sk 4.1.1561 Simon ibm (Ullui) laiminlyönyt kyytivuoron. Hv 1571 Simon Ericssonn ku 3, hev 1, le 3, nk 2-0-2-0, la 3, oa 54:7, ny 7.375.
Vuonna 1553 voudintileissä on luettelo Huittisten rajan ja Tyrväänkosken välisistä siika-apajista. Niistä yksi on Ullfurin, VA 1957 f. 28. Vuonna 1608 Ulvin kylä oli niiden joukossa, jotka valittivat yläjuoksulaisten kalastelevan luvatta niiden rannoilla, kuningas Kaarlen registratuura s. 508. Useiden tuomioiden mukaan lohi- ja siika-apajat olivat yhteisiä, kun taas katiskoilla ja merroilla sai pyytää vain rannan omistaja. Ks. Hoipola, lopun lisäys.
Tyrvään käräjillä 8.9.1628 Jaamalan Sipi Martinpoika (talo II) valitti omasta ja useiden jakoveljiensä puolesta siitä, että Raukkolan, Teukkulan ja Ulvin asukkaat ovat työntäneet heidät pois heidän kalastuspaikoiltaan ja siika-apajiltaan, jotka heillä aikaisemmin oli ollut yhteisinä joessa. Sipi toi oikeuden eteen vaatimustensa tueksi Jöns Knuutinpojan laamannintuomiokirjeen Pyhän Matteuksen päivältä (23/2) 1538. Sen mukaan piti kaikkien Tyrvään ja Äetsän koskien välissä olevien siika- ja lohiapajien olla yhteisiä niin, että kullakin on oikeus kalastaa koukku- eli verolukunsa sallimassa laajuudessa. Kuitenkin muun kalan pyynnissä katiskansijat ja mertaruoikot kuuluvat kulloinkin rannan omistajalle. VA Ylä-Satakunta KOa 2 f. 179. Jokipii, Satakunnan historia IV s. 302. Kyseinen laamannintuomio on kokonaan jäljennettynä Ruotsin oikeusrevision aktissa RA Justitierevisionen, Revisionsakter, Arvid Forbus contra Arvid Ivarsson och Kjulo sockn 23.2.1538 (VA FR 1095).
23.2.1538 Tuomas Tuina (Kiikanoja talo V), Erkki Hoppu (Mielaanniemi talo II) ja Jöns Maskap (Ruotsila talo III) valittivat kaikkien jakoveljiensä puolesta, että de som wid strandena boo tahtovat ajaa pois ne som ofwanföre boo kalastamasta Tyrvään ja Äetsän koskien välisessä virrassa. Näiden jälkimmäisten perusteena oli se käsitys, että kalastusoikeus on vain kullakin oman rantansa kohdalla, kun taas valittajat sanoivat kalastuksen mainitulla välillä olleen vanhastaan yhteistä. Asiaa tutkittuaan laamanni Jöns katsoi oikeaksi tuomita yhteiskalastuksen siika- ja lohiapajilla yhteiseksi, mutta muun kalastuksen katiskoilla ja merroilla kuuluvaksi vain rannan omistajalle. Jos kuitenkin jokin kylä voi osoittaa saaneensa ostoilla tai vaihdoilla jonkin kosken tai virtapaikan yksin omistukseensa, niin saavat ne sellaisen edelleen pitää. Tämän Jöns Knuutinpojan tuomion vahvisti Jesper Matinpoika Cruus laamanninkäräjillä 3.10.1608 (sama oikeusrevision akti). Kilpijoen, Raukon, Talan, Teukkulan, Ulvin ja Tormilan asukkaat lähettivät kuitenkin heti Cruusin pitämien käräjien jälkeen edustajansa Ruotsiin valittamaan pääätöksestä kuninkaalle. Nämä tapasivat Kaarle IX:n Upsalassa 15.11.1608 ja kertoivat tälle Hoipolan, Jaamalan, Ruotsilan ja Meskalan kylien miesten tulevan yli puolen peninkulman päästä kalastamaan edustamiensa kylien yksityisille omistuksille jopa aivan heidän tupiensa oven eteen välittämättä lainkaan siitä, että Kilpijoen ym. kylille oli jo vanhassa Eerik Knuutinpojan kirjeessä ja muissa tuomiokirjeissä annettu oikeus yksin kalastaa rantansa kohdalla. Kuningas vahvistikin vanhat kirjeet ja valittajien oikeuden kalavesiinsä. Päätös on Kaarlen registratuurassa s:lla 508, mutta Kaarlen antamaan tuomiokirjeeseen ei myöhemmin vedota. Ylä-Satakunnassa ei ole tiettävästi koskaan ollut ketään Erik Knuutinpoikaa jakamassa oikeutta eikä 1208-1216 Ruotsia hallinneen sennimisen kuninkaan tuomioita voi olettaa säilyneen Suomessa eikä voi katsoa annetuksikaan (vrt. Jokipii main. teos s. 362). Kilpijoen ym. kylien edustajien saama päätös on ollut heikolla pohjalla eikä sillä näy olleen mitään vaikutustakaan Kokemäenjoen kalastuskäytäntöön. Siika- ja lohiapajat säilyivät yhteisinä. Seppo Suvanto: SATAKUNNAN HENKILÖTIEDOSTO 1303–1571 http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf
Sources
Asutuksen yleisluettelo - Kiikka 1540-1559, jakso 8, sivu 8: Ulvi by Krapi, Kittilä, Pappila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=834525 / Viitattu 5.8.2021
Asutuksen yleisluettelo - Kiikka 1560-1579, jakso 8, sivu 8: Ulvi by Krapi Kittilä Pappila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=817546 / Viitattu 5.8.2021
Asutuksen yleisluettelo - Kiikka 1580-1599, jakso 8, sivu 8: Ulvi by Krapi Kittilä Pappila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803754 / Viitattu 5.8.2021
Asutuksen yleisluettelo - Kiikka 1600-1619, jakso 8, sivu 8: Ulvi by: Krapi, Kittilä, Pappila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803799 / Viitattu 5.8.2021
Kiikan talonhaltijaluettelo Pappila Ulvi Kiikka kruununtila 3/4 http://users.utu.fi/isoi/talot/kiikka.htm